Tullikamarin ja Tavara-aseman tapahtumissa on saattanut kuluneen vuoden aikana törmätä erikoisiin ilmiöihin: tapahtumatalon parvi on muuttunut japanilaiseksi sillaksi tai teemaillasta on avautunut ikkuna uuteen ulottuvuuteen. Syynä tähän on se, että monitaiteinen Lidia-työryhmä on kartoittanut taloissa laajennetun todellisuuden mahdollisuuksia.
Digiteknologioiden ennakoidaan mullistavan tapahtumatuotantoa merkittävästi, vaikka niitä ei vielä näykään kovin paljon esimerkiksi konserteissa tai yökerhoissa. Asiakkaille niiden avulla voidaan tarjota aivan uusia elämyksiä.
– Laajennetun todellisuuden ei tarvitse muistuttaa reaalimaailmaa, vaan se voi vapauttaa meidät fyysisistä rajoitteista ja avata toisenlaisen todellisuuden tason. Asiakkaat voivat esimerkiksi kokea, minkälaista on tanssia diskossa virtuaalisten avatarien kanssa tai vuorovaikuttaa kaverin kanssa, kun tämä on muuttunut hirviöksi, havainnollistaa Lidia-työryhmän johtaja, yliopistonlehtori Riku Roihankorpi.
Myös konsertteja ja yritystilaisuuksia ajatellen laajennetussa todellisuudessa piilee mahdollisuuksia. Pop-artistin esitykseen voidaan rakentaa digitaalisesti kokonaan uusi esteettinen kerros tai rauhallinen ravintolailta kavereiden kanssa voi eskaloitua graffitien maalailuksi – jopa asiakaspalvelua voidaan laventaa virtuaalisin keinoin.
Yllättäviä elämyksiä ja saavutettavampia tapahtumia
Tullikamarilla ja Tavara-asemalla on toteutettu viime vuosina useita kokeiluja, joissa laajennettu todellisuus on tuotu mukaan teemailtoihin ja yökerhoihin. Asiakkaiden palaute on ollut erittäin hyvää: yleensä he ovat olleet positiivisesti hämmästyneitä.
– Tahdomme olla tässäkin asiassa kehityksen kärjessä. Uskomme, että pystymme laajennetun todellisuuden avulla tarjoamaan asiakkaillemme uusia, jännittäviä elämyksiä ja parantamaan samalla myös kulttuuritapahtumien saavutettavuutta, kuvailee taloja hallinnoivan Tampereen Kulttuurikamarin ohjelmapäällikkö Janne Laurila.
Käytännössä lisätty todellisuus tuodaan tapahtumiin erilaisten näyttöjen, projisointien ja AR-lasien avulla. Elementit suunnitellaan peliteollisuuden hyödyntämillä pelimoottoriohjelmilla, joiden käyttöönotto voi pian olla mahdollista myös Tavara-asemalla. Tapahtumatalo tahtookin nousta ison sisaruksensa Tullikamarin kanssa laajennetun todellisuuden osaamiskeskittymäksi Suomessa. Kummallakin talolla on hyvät valmiudet esimerkiksi toteuttaa liikkeen kaappaamista ja virtualisoida sen avulla esiintyjiä.
Mutta kuinka pian hybriditapahtumista voisi tulla valtavirtaa? Vaikka asiakkaille muutoksesta näkyy jo ensimmäisiä merkkejä, ei suuri murros tapahdu käden käänteessä.
– Hybriditapahtumien arkipäiväistyminen edellyttää, että puettavasta AR-teknologiasta tulee valtavirtaa ja älypuhelimien sijaan taskussa kulkee silmälaseja muistuttava älylaite. Siinä kestää vielä vuosia, vaikka harppauksia eteenpäin on jo nähty, arvioi Lidia-työryhmän jäsen, teatterituottaja Jaakko Lenni-Taattola.
Kehitystyön tulokset hyödyttävät koko alaa
Tavara-asema ja Tullikamari jatkavat Lidia-työryhmän kanssa sen kartoittamista, miten laajennettua todellisuutta voidaan tuoda mukaan perinteiseen tapahtumatuotantoon. Kehittämistyötä vuosina 2021–2024 ovat tukeneet niin Koneen Säätiö kuin opetus- ja kulttuuriministeriökin.
– Tahdomme tuoda laajennetun todellisuuden koko suomalaisen tapahtumakentän käyttöön. Hyödyntämällä sitä kulttuuritalot voivat tavoittaa uusia asiakasryhmiä – esimerkiksi nuoria henkilöitä, jotka haluavat viettää yhteistä aikaa kulttuurin äärellä myös muuten kuin konserteissa ja teatteriesityksissä. Näemme tässä upeita mahdollisuuksia tulevaisuudelle, kiteyttää Lidia-työryhmän jäsen, muusikko Emil Lähteenmäki.